Blogi

Why Windows Azure?

Fri, 11 May 2012 13:22:00 GMT

Why Windows Azure?

My favorite simile explaining cloud computing is "you buy IT as you would buy electricity". That is, you just get it, there is seemingly an unlimited amount of resources available and you pay only for the amount that you consume.

This applies quite nicely to the rather wide concept or collection of concepts that can be called cloud computing. If we concentrate on running our own software in the clouds with scalable infrastructure services, within this still vague mass there are several provides , the most famous in addition to Windows Azure being Amazon EC2 and Google AppEngine.

So why did we end up with Windows Azure as the platform of our cloud products? Of course our tight partnership and cooperation with Microsoft are good reasons, but even if we concentrate purely on the technical high-level features, Azure is still a very attractive option.

It has .NET

And more than that: nicely enhanced with Azure libraries. Azure contains the vast .NET Framework and it is enhanced with Azure-specific libraries to help use the infrastructure services. This has also a nice side-effect: it is quite easy to abstract the runtime environment and create applications that could be run with Azure or on-premise, at least if you plan ahead.

Data storage options

We get SQL Azure for our relational data storage needs and it scales nicely with federation. There are also Table and Blob storages for different purposes.

Right amount of IaaS

Amazon EC2 is quite heavily infrastructure-oriented whereas Google App Engine is quite tight platform for web applications. Compared to these, Windows Azure has both the built-in scalability and server management such as automatic OS updates without interruption to service. In this aspect, Azure sits nicely in the Goldilocks Zone between platform and infrastructure levels.

Pretty clean APIs

Even though Microsoft is not exactly famous for their polished APIs, try finding out what you need to wade through just to send email with Amazon SES.

Fit for SOA

Azure has obviously been designed for SOA from the ground up. It is easy to separate parts of the application into different roles and scale them as needed. You might need 10 instances to serve web pages, but only two instances that handle the updates to the site content. Having these separated in both application level and scaling optimizes resource use.

Also, the name Azure is the cutest of the bunch; it is probably the best name in Microsoft's product range. This may or may not have had a subconscious effect on the choice :)

Matias Ärje
Director, Cloud Solutions

Tulevaisuuden kuninkaita ja kuningattaria

Thu, 12 Jan 2012 08:30:00 GMT

Tulevaisuuden kuninkaita ja kuningattaria

Kysyin kerran eräältä kansainvälisiä megatähtiä manageeranneelta musiikkialan ammattilaiselta, tuleeko maailmaan enää Elviksen, Beatlesin, Madonnan tai Michael Jacksonin kaltaisia globaaleita musiikin kuninkaita tai kuningattaria. Hän vastasi, että sellainen ei ole enää yhtä todennäköistä sillä musiikin tarjonnan hajautuminen sähkösiin jakelukanaviin kuten Spotify on johtanut siihen, että ihmiset pääsevät vapaasti tutustumaan eri lähteistä tarjolla olevaan musiikkiin ja valitsemaan vapaammin sen, mistä pitävät. Kuuntelijat eivät ole enää popin tai rockin kuuntelijoita vaan ovat segmentoineet itsensä musiikin laajan genrevalikoiman mukaan. Samanaikaisesti syntyy uusia musiikkigenrejä tyydyttämään eriytyviä musiikkimakuja.

Kävin hiljattain keskustelua erään asiakkuusmarkkinointiin erikoistuneen ystäväni kanssa siitä, kuinka asiakkaita voi segmentoida myös antamalla asiakkaiden segmentoida itsensä. Nykyaikaiset seurantatyökalut antavat tähän osaltaan oivan mahdollisuuden. Ihmiset jättävät jälkiä sähköisissä palveluissa liikkuessaan. Eräs mielenkiintoinen sovellus tähän liittyen on Googlen palvelu, joka syötetyn hakusanan perusteella näyttää eri puolilta maailmaa tehdyt haut tuolle sanalle. Samaan kuvaan on mahdollista hakea kyseiseen hakusanaan liittyviä valmistajia ja toimittajia, ja tehdä siten ainakin teoriassa mielenkiintoisia havaintoja kysynnän ja tarjonnan välisistä gapeistä.

Hyvä vaihtoehto on kysyä myös suoraan asiakkaalta hänen valintojensa taustalla olevista tarpeista ja motiiveista. Yritykset joutuvat rakentamaan kilpailuetua monien erilaisten tekijöiden varaan eikä siksi ole itsestään selvää, että samat teemat puhuttelevat kaikkia samassa roolissa toimivia yrityspäättäjiä.

Ehkä tulevaisuuden uudet kuninkaat ja kuningattaret kaikessa bisneksessä - myös musiikissa - ovat niitä, jotka löytävät nämä arvojen, motiivien ja mieltymysten mukaan eritytyneet segmentit ja osaavat hallita ja palvella niitä oikealla tavalla.

Marileea Järnefelt
Innofactorin markkinointi- ja viestintäpäällikkö

Kirjoittajalla on lähes 15 vuoden työkokemus markkinoinnista ja viestinnästä eri toimialoilla.

Tieto on tuottavaa pääomaa - jos sen hallitsee oikein

Mon, 21 Nov 2011 11:24:00 GMT

Tieto on tuottavaa pääomaa – jos sen hallitsee oikein

Selviytyäkseen jatkuvasti haastavammaksi käyvässä toimintaympäristössä tulisi jokaisessa organisaatiossa tavoitella parempaa tuottavuutta prosesseja ja toimintatapoja kehittämällä. Haaste on monessa organisaatiossa ymmärretty, ja moni onkin ehtinyt vähintään mallintaa tavoitetiloja. Tavoitteisiin pääseminen edellyttää yhteisen tahtotilan lisäksi toimivia tietoteknisiä ratkaisuja, joiden avulla mallit toteutetaan käytännön toiminnassa ja saadaan tavoitellut hyödyt tuottavuuden kasvusta.

Ensimmäisiä ja monesti luontevimpia askelia tuottavuuden kasvattamisen tiellä on uudistettuja toimintatapoja ja ketterää tiimityöskentelyä tukevien tietojärjestelmien käyttöönotto.

Microsoft SharePoint on lähes de facto –standardin asemassa suomalaisten yritysten ja julkishallinnon työryhmäratkaisujen alustana. Sillä on toteutettu mitä erilaisimpia sisäisen ja sidosryhmäviestinnän sivustoja sekä tiimityöskentelyä tukevia työtiloja, joissa dokumenttien hallinta on keskeisessä roolissa. Sisällön tuottaminen on helppoa, ja käyttäjät on nopeasti koulutettu.

Helppoudella voi kuitenkin olla hintansa. Työryhmätilaan syntyy kiihtyvällä tahdilla dokumentteja, joiden luokittelu on usein vaillinaista. Hakutoiminnot ovat kyllä tehokkaita, mutta usein ne palauttavat liian suuren hakutuloksien luettelon, jota joutuu kahlaamaan sivukaupalla. Järjestelmän sisältämä dokumenttimassa kasvaa vuosi vuodelta, koska kaikki aineisto on keskenään samanarvoista eikä mitään uskalleta hävittää, vaikka jossain tapauksessa lakikin hävittämistä edellyttäisi.

Olemme ratkaisseet edellä kuvatut haasteet ja lukuisten asiakkaittemme toiveet Innofactorin SharePoint-pohjaisilla valmistuotteilla, jotka koostuvat yhtenäisestä sähköisestä työpöydästä sekä dokumenttien ja asianhallinnasta. Paketoitu palveluratkaisu sisältää laadukkaan ja edullisen toimitusmallin, jonka lopputuotteena organisaatioiden viestintä, asiakaspalvelu, ryhmätyö sekä erilaisten prosessien tuki on noussut uudelle tasolle.

Käyttäjät kiittävät ratkaisun yksinkertaisuutta: omassa työssä tarvittavat työkalut ja tiedot ovat samassa käyttöliittymässä – sähköisellä työpöydällä sekä Officessa. Käyttäjän laatiessa dokumenttia on pakollisia luokitteluja hyvin vähän. Loput tärkeät luokittelut tulevat käsittelysääntöjen perusteella automaattisesti tiedonohjaussuunnitelmasta. Tästä syystä yksittäisten henkilöiden laatima tieto muuttuu välittömästi yhteiseksi tiedoksi yhteisessä tietovarastossa.

Tiedonohjaussuunnitelma ohjaa myös prosessia, mikä tarkoittaa esimerkiksi automaattisia tehtävälistoja prosessiin osallistuville henkilöille. Olemme saaneet viime aikoina useasti lukea viranomaisten hankintaprosesseissa syntyneistä ongelmista, jotka olisi vältetty asianmukaisella toimintatavalla ja ohjelmistolla.

Järjestelmä hyödyntää luokitteluja monella tavalla. Säilytysajan perusteella vähemmän tärkeät dokumentit voidaan asianmukaisesti hävittää, jolloin tärkeimmät on helpompi löytää. Yhtenäinen luokittelutapa mahdollistaa monipuoliset, kohdistetut haut, koska koko tietomassa on luokiteltu samalla lakiin tai sisäisiin toimintatapoihin perustuvalla periaatteella.

Työkalut ovat olemassa – nyt on oikea aika käynnistää projekti ja laittaa uimaratakaaviot toimimaan myös käytännössä!

Valtteri Koivunen
Innofactorin Työskentelyn tehostamisesta vastaava johtaja

Kirjoittajalla on 15 vuoden kokemus yritysten ja julkishallinnon dokumenttien ja asianhallinnan järjestelmien suunnittelusta, konsultoinnista ja toimituksista

Tekniikka kehittyy, entä ihminen?

Wed, 26 Oct 2011 12:39:00 GMT

Tekniikka kehittyy, entä ihminen?

Olen päättämässä neljänkymmenen vuoden työuraani lähiaikoina. Joku nuorempi kollega toivoi, että kirjoittaisin jutun: ’mikä on muuttunut urasi aikana’. Tämä on se juttu.

Minut palkattiin urani aluksi lentokoneiden huoltoinsinööriksi, tavoitteeni oli parantaa huoltotöiden esivalmistelua. Nopeasti päädyin tuota kautta tekemisiin tietokoneiden kanssa. Parantamistavoitteen saavuttamiseksi vedin 1970-luvun lopulla monivuotisen hankkeen, jossa toteutettiin räätälintyönä nykytermein bisnesprosesseihin perustuva toiminnanohjausjärjestelmä yli tuhannelle käyttäjälle. Läksin tuosta hommasta runsaan kymmenen vuoden jälkeen jatkaakseni ihmisten toimintatapojen muuttamista tietotekniikan avulla muissa organisaatioissa.

Tietokoneet olivat urani alkuaikoina kalliita ja käyttö hyvin harvojen käsissä. Missään ei koulutettu ketään IT-ammatteihin ja systeemien kehittelyyn ei juurikaan ollut menetelmiä. Ohjelmatkin kirjoitettiin reikänauhalle tai –korteille. Silti esimerkiksi lentokoneenrakentaja Boeing käytti 300 henkilötyövuotta 1970-luvun alussa luodakseen tietojärjestelmän, jossa olisi kaikki yrityksen johtamiseen tarvittava tieto. Hanke lopetettiin vajavaisen tekniikan vuoksi, mutta todellinen syy taisi olla tehtävän looginen ja inhimillinen mahdottomuus. Tuollaista tietojärjestelmää ei ole sittemmin missään onnistuttu ottamaan käyttöön, vaikka yritystä on todella ollut ja miljoonia tärvätty.

Tänä päivänä tietotekniikkaa on tarjolla joka paikassa, ja todellinen murros on vasta tulossa. Muutaman vuosikymmenen kuluttua ihminen ei enää pysty erottamaan tietojärjestelmän vastauksia ihmisen antamista. Keskustelua käydään niin ihmisten kuin tietokoneiden ja ihmisten välillä millä kielellä tahansa ja mistä asiasta tahansa, kun käännökset tapahtuvat lennossa.

Meillä on yhä tehokkaampaa tekniikkaa ja tieto liikkuu ihan eri tavalla kuin urani alussa, mutta tuoreet esimerkit osoittavat, että muutoksen ydin on kuitenkin ihan muuta kuin tekniikkaa.

Jopa arabimaissa tämän vuoden vallankumoukset ovat päätyneet euromaiden talouskriisien tavoin lopulta suoriin keskusteluihin ja äänestyksiin suoraan ihmisten kesken, vaikka tietotekniikalla on molemmissa tapauksissa ollut merkittävä rooli hyvän tai pahan muutoksen käynnistämisessä. Aivan samoin esi-isämme kokoontuivat jo esihistoriassa leiritulille tekemään vaikeita, monia ihmisiä koskettavia päätöksiä – ihan ilman tietotekniikkaa.

Paljon on siis tekniikka muuttunut, ja onnistuneissa tapauksissa myös ihmisten monet toimintatavat. Mutta ihminen on edelleen pohjimmiltaan sama kuin muinoin. Voisiko tietotekniikan avulla muuttaa ihmisen perusluonteen jotenkin paremmaksi? Siinä haaste sinulle, joka jatkat työelämässä minun jälkeeni.

Vesa Tiirikainen
Innofactorin Senior Advisor

Kirjoittajalla on yli 40 vuoden kokemus tietotekniikan hyödyntämisestä.

TechDays 2012 - makupaloja Windows 8:sta ja Windows Phonesta

Tue, 13 Mar 2012 06:41:00 GMT

TechDays 2012 - makupaloja Windows 8:sta ja Windows Phonesta

Microsoft TechDays 2012 tapahtuma järjestettiin viime viikolla Messukeskuksessa. Tapahtuma oli suurempi kuin koskaan: osallistujia oli noin 3000, joista kolmasosa sovelluskehittäjiä ja kaksi kolmasosaa it-asiantuntijoita. Siltikään kaikki halukkaat eivät mahtuneet mukaan: tapahtuma oli loppuunmyyty.

Messukeskuksessa osallistujille esiteltiin uutta Windows 8:n Consumer Preview versiota ja muita Microsoftin uutuuksia. Tutustuin Windows 8 ja Windows Phone esityksiin.

Metro asettaa sisällön etusijalle

Windows Phone -käyttöjärjestelmässä ensimmäistä kertaa esitelty Metro-käyttöliittymä ja -sovellukset tekevät vakuuttavasti tuloaan myös muille laitteille. Metro on Microsoftin suunnittelukieli ja -ohjeistus, joka korostaa yksinkertaisuutta ja selkeyttä.

Itse tutustuin Metro tyylisiin käyttöliittymiin, kun kokosin kotiin HTPC (Home Theater PC) -koneen, joka pohjautui Windows XP Media Centeriin. Kokeilin silloin myös muita HTPC-ohjelmia, mutta Windows Media Centerin käyttöliittymä oli näistä selkein ja käytettävin, vaikka sisälsikin vielä paljon turhaa kimallusta verrattuna nykyisiin Metroa noudattaviin ohjelmiin. Media Center on yhä joka päiväsessä käytössä, tosin nyt päivittynyt Windows 7:aan. Windows 8:n mukana tulevia uudistuksia Media Centeriin ei valitettavasti vielä esitelty Consumer Preview:ssä.

Windows 8:ssa on vahva tuki tableteille ja NUI (Natural User Interface) -käyttöliittymille. Kosketus ja eleet ovat osana sovellusten käyttöliittymää ja asettavat uusia haasteita sovellusten kehittäjille ja suunnittelijoille. Metro-suunnitteluperiaatteet antavat valmiin ja yhtenäisen tavan tehdä sovellusten käyttöliittymät. Suosituksena onkin noudattaa näitä ohjenuoria, jolloin sovellusten käyttäminen on yhtenäistä. Esimerkiksi Windows 8:n oikean reunan uusi Charms-valikko on yhtenäinen paikka sovellusten haku-, jako- ja asetustoiminnoille.

Windows 8 ja Windows Phone

Windows 8:n uudistukset eivät jää pelkästään Metro-käyttöliittymiin vaan myös konepellin alla on paljon uutta. Näistä mielenkiintoisia ovat ainakin toimivuus ARM alustalla ja Windows To Go -toiminto eli mahdollisuus ajaa Windows 8:a USB-muistitikulta. Tietoturvapuolta on kehitetty ja Windows 8 kone osaa paikata itsensä, jos haittasovellus pääsee sitä sotkemaan. Windows 8:sta löytyy käyttäjälle nopeiden ja helppojen Metro-sovellusten lisäksi taustalta täysiverinen Windows, missä pyörivät tutut työpöytäsovellukset. Koneena voi olla tabletti, kannettava tai pöytäkone.

Windows Phone esitteli käyttäjille tiilet, jotka löytyvät nyt myös Windows 8:sta ja korvaavat 15 vuotta vanhan aloitusvalikon. Ikonograafisesta käyttöliittymästä on siirrytty infograafiseen. Tieto ja personointi ovat nyt pääasiassa. Tiilet eivät ole pelkästään ohjelmien käynnistyspainikkeita, vaan ne voivat olla oikoteitä ohjelmien osiin tai niissä voi olla päivittyvää sisältöä, esimerkiksi uusimmat uutiset ja facebook-tilin päivitykset. Käyttäjä näkee muutokset ilman, että tarvitsee käynnistää erillisiä ohjelmia. Aloitusvalikon tiiliä on helppo ja nopea muokata tarpeen mukaan. Esimerkiksi matkalle lähtiessä valikkoon voi poimia suoraan matkaliput, hotellivaraukset ja lentoyhtiön check-in -toiminnot.

Windows Phone -sovellusten kehittäminen onnistuu helposti Windows-ohjelmoijille tutulla Visual Studiolla. Käyttöliittymien suunnittelijoille on oma työkalu Expression Blend, jonka avulla onnistuu oikeankaltaista dataa käyttävän käyttöliittymäproton teko puhelimeen alle puolessa tunnissa.

Microsoftin SkyDrive tarjoaa käyttäjille ilmaisen ja varmistetun tallennuspaikan, johon on suora pääsy niin Windows 8:sta kuin Windows Phone:sta. Ei ole enää hätää että perheen valokuvat menetetään kovalevyrikon myötä. Käyttäjän tarvitsee vain kirjautua Microsoft tililleen (entinen Live ID). Tiedostot ja ohjelmien asetukset haetaan suoraan SkyDrive:stä ja käyttäjälle tarjotaan sama personoitu käyttöliittymä kaikille laitteille.

Sovelluskaupan kautta kansainvälisille markkinoille

Alussa oli koodari, läppäri ja mailmanluokan idea ja siihen sitten jäätiinkin: globaaleja markkinoita on hankala saavuttaa. Mobiilimaailmasta tuttu sovelluskauppa tulee nyt myös Windowsin Metro-puolelle. Käyttäjien on helppo ottaa käyttöön uusia sovelluksia kaupan kautta. Myös sovelluksiin saatavilla olevat päivitykset ilmestyvät kauppaan automaattisesti. Niiden asennus ja poisto onnistuu parilla napin painalluksella tai kosketuksella. Sovelluskaupan kautta yksittäinen kehittäjäkin voi saada sovelluksensa helposti maailmanlaajuiseen jakeluun. Osaltaan tämä myös parantaa sovellusten laatua ja turvallisuutta, sillä niiden pitää läpäistä Microsoftin sertifiointi ennen pääsyä sovelluskauppaan.

Smoked by Windows Phone: Nokia Lumia 800 vastaan muut 33–0

Ben The PC Guyn CES2012:sta aloittama Smoked by Windows Phone -kilpailu saapui myös TechDays:iin. Kilpailun ideana on haastaa Windows Phone:lla jokin toista alustaa käyttävä puhelin jokapäiväisissä tehtävissä, kuten Facebookin tai Twitterin päivitys, tekstiviestin lähetys tai kotimatkareitin hakeminen. Voittaja on se, kumpi selviytyy sovitusta tehtävästä nopeammin. TechDays:ssä Windows Phone laitteena oli Nokian Lumia 800 ja vastassa oli iPhoneja ja Androideja. Tulos oli vakuuttava Lumia vastaan muut 33–0.

Itselläni on ollut käytössä Windows Phone reilun vuoden ja käyttökokemukset ovat hyvin postiviisia: podcastit ja muu sisältö latautuu puhelimeen automaattisesti, työ- ja henkilökohtainen kalenteri on aina ajan tasalla ja ostoslista ja muut dokumentit päivittyvät ja ovat muokattavissa SkyDriven kautta suoraan puhelimessa. Windows Phonen myötä myös sosiaalisen median käytöstä on tullut helppoa. Puhelimen tehokkailla ryhmätoiminoilla voi luoda tietyistä henkilöistä ryhmiä ja seurata mitä ryhmäläiset viestivät Twitterissä, Facebookissa, Linkedinissä. Tämä onnistuu yhdellä painalluksella suoraan ryhmän tiilestä aloitusvalikosta.

Tuleeko PC:n jälkeisen maailman jälkeen PC-maailma?

Windows 8:n muuttaa PC-koneita radikaalisti. Metro-käyttöliittymät ja kosketuspohjaisuus tulee tabletteihin, pöytäkoneisiin ja kannettaviin, ehkä tulevaisuudessa televisioonkin Microsoft Surfacen kuluttajaversion myötä. Käyttöliittymät yhtenäistyvät ja yksinkertaistuvat ja koneista tulee henkilökohtaisempia. PC-kone ei ole enää järkäle työpöydän alla tai raahattava läppäri. Se voi olla kevyt ultrakannettava tai tabletti, joka muuntuu pöytäkoneeksi lisämonitorilla, hiirellä ja näppäimistöllä.

Tätäkin kirjoitusta hahmottelin suoraan puhelimesta Wordilla SkyDriveen ja viimeistelin Windows 8 -tabletilla ja näppäimistöllä.

Rami Laiho
Senior Architect, MCTS, MCPD

Kirjoittajalla on 15 vuoden kokemus tietojärjestelmien suunnittelusta Microsoft-tekniikoilla.

Some-opit käyttöön yritysviestinnässä

Thu, 16 Feb 2012 06:34:00 GMT

Some-opit käyttöön yritysviestinnässä

Teknologia ei ole tehostanut informaation käyttöä yrityksissä lupausten mukaisesti. Käyttäjien viesti on varsin lohduton. Tietotekniikka aiheuttaa ahdistusta. Sähköpostin lupaus on helppo viestintä, mutta sähköpostitulvasta on tullut kirjaimellisesti painajaisten lähde. Intranetit on luotu informaation jakajaksi, mutta niistä on useissa tapauksissa tullut tiedon hautausmaa. Operatiivisten järjestelmien kauhuista on lukuisia esimerkkejä.

Sosiaalisessa mediassa ihmiset kuitenkin viihtyvät ja käyttävät teknologiaa tehokkaasti oman ystävä- ja harrastuspiirinsä pyörittämiseen. Facebookissa ajanvietto ei luonnollisestikaan ole sama asia kun yrityksen tietojärjestelmien käyttäminen, mutta myös yrityksen viestinnässä voidaan ottaa käyttöön sosiaalisesta mediasta tuttuja käytäntöjä.

Sosiaalisesta mediasta oppeja hakevalle viestinnälle tyypillistä ovat mm. interaktiivisuus, roolipohjaisuus ja informaatiovirta (information flow).

Interaktiivisuus tarkoittaa sitä, että tiedon käyttäjät voivat liittää omaa vapaamuotoista tietoaan olemassa olevaan tietoon. Tämä voi olla esimerkiksi arvostelua, peukutusta ja hymiöitä, wiki-tyylisiä vapaamuotoisia tietokantoja tai tietojen linkitystä työskentelytilanteessa tarvittaviin kokonaisuuksiin.
Roolipohjaisuus näkyy ikään kuin suodattimena siten, että käyttäjille syntyy työroolia vastaava profiili intranettiin ja hänen työpöydälleen linkitetään esimerkiksi hänen työroolinsa kannalta oleelliset tiedot ja hänen lähimmän työryhmänsä statusinformaatiot. Älykäs järjestelmä osaa ehdottaa nykyisen linkityksesi mukaan vastaaviin rooleihin profiloituneita muita työtovereita.
Informaatiovirta puolestaan tarkoittaa Facebookista tuttua Activity Feediä, jolla työryhmä jakaa työssä merkityksellistä reaaliaikaista informaatiota. Kaikesta yrityksessä tapahtuvasta aktiviteetista kunkin työntekijän informaatiovirtaan seuloutuu vain hänen toimenkuvaansa ja kiinnostuksiinsa liittyvät aiheet.

Kokonaisuudessaan ja muodikkaasti ilmaisten tämä mahdollistaa hiljaisen tiedon jakamisen organisaation tietojärjestelmillä. Perinteisillä relaatiokannoilla ja dokumenttiarkistoilla se on ollut varsin hankalaa, koska perinteiset tietojärjestelmät tavoittelevat tiedon tiukkaa luokittelua. Tähän malliin on hankalaa liittää toimintaan liittyvää ja ihmisten joka päiväisessä työssä käyttämää käytännön tietoa eli hiljaista tietoa.

Sosiaalisen median toiminnallisuuden tuominen osaksi yrityksen tapaa kommunikoida ei tarkoita kommunikaation ulkoistamista Facebookin keskusteluryhmiin. Uusi tapa kommunikoida ei tietenkään saa johtaa yrityksen sisäisen tiedon jakamista ulos organisaatiosta, vaan tiedon on jatkossakin oltava osa yrityksen luottamuksellista ympäristöä. Käytännössä useimmiten tämä tarkoittaa, että yrityksen intranetiin lisätään uusia ominaisuuksia ja kunkin henkilön työn kannalta tärkeät informaatiolähteet tuodaan osaksi käyttäjän intranet-työpöytää.

Sosiaalisen median käytännöt yritysympäristössä eivät tarkoita sitäkään, että kommunikaatio muuttuu anonyymiksi likasankokommentoinniksi. Liiketoimintaa tukevassa interaktiossa osallistujat toimivat omilla nimillään ja yrityksen some-kulttuuri muodostuu positiiviseksi ja työn sujumista tukevaksi.

Somemaisen toiminnallisuuden lisääminen yrityksen intranetiin ei ole muodin seuraamista tai Facebookiin tottuneiden käyttäjien mielistelyä, vaan kyse on yrityksen tuottavuuden lisäämisestä tiedon hyväksikäyttöä ja kommunikaatiota tehostamalla. Tietotyön sujuvuuden parantaminen on jäänyt lupaukseksi huolimatta kaikista investoinneista tietojärjestelmiin. Tiedon tuottamisen helppous on luonut informaatiokaaoksen, jossa työ on muuttunut sujuvasta soljumisesta informaatiotulvassa kamppailuksi. Informaation sosiaalinen ja työprofiilipohjainen hyväksikäyttö mahdollistaa keskittymisen työn suoritteisiin informaationhallinnan sijasta. Tällä muutoksella on potentiaalinen positiivinen vaikutus sekä tuottavuuteen että työtyytyväisyyteen.

Petteri Kekkonen
Johtaja, Web-viestintä ja sähköiset palvelut

Kirjoittaja on työskennellyt yli 15 vuoden ajan modernien ohjelmistopalveluiden tuotteistamisen ja myynnin johtotehtävissä sekä Suomessa että ulkomailla.

Prophix - hyppy tuntemattomaan?

Thu, 12 Apr 2012 06:54:00 GMT

Prophix - hyppy tuntemattomaan?

Tuuli ujeltaa, sydän hakkaa kahtasataa, katse kohdistuu jonnekin kaukaisuuteen. Olkapäähäni kopautetaan ja samalla joku huutaa korvaan: ”Mene!”. Työnnän itseni välittömästi taivaalle – epäröinnille ei ole sijaa. Näkyy kaistale sinistä, hihnoja ja remmejä, muitakin värejä. Kaikki pyörii hetken aikaa. Yhtäkkiä: maisema on taas kohdallaan. Näin sujui ensimmäisen laskuvarjohypyn alkuvaihe vuonna 1992.

Mitä seuraavaksi: suoranainen euforia! Hämmentävä, painoton olotila. Onko varjon ohjaaminen todellakin näin helppoa? Onko tämä näin upeaa? On! Harjoittelu ja kurssi kannatti käydä läpi. Pöljänpäheä hymy, korviin asti ulottuen, oli kasvoillani koko alasliitelyn ajan. Maankamaran lähestyessä ohjeet palautuivat mieleen, varauduin tyylipuhtaaseen kaatumisen ja kierimiseen. Laskeutuminen olikin vain pehmeä tössäys, kuin matalalta tuolilta olisi hypännyt. Sen jälkeen tarzanmainen riemuhuuto ja mahtavan fiiliksen palossa hehkuminen.

Ujo hämäläiskloppi oli tällä(kin) tapaa tehnyt täyskäännöksen, ja siirtynyt edelläkävijöiden joukkoon. Kyseessä oli toki jo koeteltu konsepti ja gravitaatio keksitty jo ajat sitten, mutta eivät kaikki samaa olleet tehneet. Onnittelin itseäni hyvästä päätöksestä. Se oli ennemminkin hyppy eteenpäin kuin alaspäin.

Innofactor edustaa Suomessa kanadalaisen Prophix Software Inc:n Prophixia, ratkaisua budjetointiin, ennustamiseen, konsolidointiin, analysointiin ja talousraportointiin. Kyseessä on Microsoftin SQL Server -teknologiaan perustuva ohjelmisto. Se on täysiverinen työkalu talousammattilaisille, päivittäiseen käyttöön. Prophix on tunnustettu mm. Gartnerin taholta. Isoina plussina mainittakoon parhaat käyttäjäkokemukset asiakkaiden taholta, nopein implementointi luokassaan ja alhaisimmat käyttökustannukset (TCO). Vakuuttavaa, mielestäni.

Prophixin edut ovat kiistattomat. Kuten esim. Tiedolla johtaminen & BI 2012 -tapahtumassa isännöimässämme round table -keskustelussa useamman yrityksen taholta todettiin: dataa alkaa jokaisella yrityksellä olla eri tietolähteistä saatavilla, suuria määriä, enemmän kuin tarpeeksi. Tarpeet kohdistuvat nyt aidosti sen jalostamiseen ja täysipäiseen hyödyntämiseen, ilman ahdistavaa infoähkyä tai raporttitulvaa. Tuota pitäisi performance managementin olla. Tähän Prophix on erinomainen työkalu. Se antaa controllereille mahdollisuuden tehdä sitä mitä pitäisi; päästä analysoimaan ajantasaista tietoa, tarkastella lukuja ns. jokaisesta suunnasta, nähdä kunnolla pintaa syvemmälle ja laatia nopeasti tarvittavia raportteja täsmätarpeisiin. Talousjohdolle tilivuoden päättäminen on yksi suurimmista haasteista – Prophixilla voidaan saavuttaa sama lopputulos muutamassa päivässä kuin mihin nyt kuluu jopa kymmeniä päiviä. Tietohallinnolle on tarjolla mm. tutun ja takuuvarman Microsoft-ympäristön lisäksi helppoa ylläpidettävyyttä.

Prophix on jotain uutta, mutta ei kuitenkaan hyppy tuntemattomaan. Sitä käyttää maailmalla jo 2000 asiakasorganisaatiota. Pulssi voi alussa kiihtyä, jännitys saada kädet hikoilemaan, mutta lopun hyvä olotila on taattu! Innofactorin arvolupaus parhaan ja toimivimman ratkaisun tarjoamisesta ei ehkä aivan gravitaationkaltaista luonnonlakistatusta globaalisti saavuta, mutta käytännön elämässä se kuitenkin pätee. Prophix-tiimi vie toteutukset aina päätyyn asti, luotettavasti ja laadukkaasti. On muutoksen aika, tervetuloa mukaan!

Tomi Virlander
Business Area Executive, Prophix
Kirjoittaja pitää savukalasta ja työstään.

Lisätietoa:
Business Intelligence ja tiedonhakuratkaisut - Prophix
Prophix demo

Pilvipalvelu jokapäiväistyy – ajatuksia Microsoftin kumppanitapahtuma WPC:n jälkeen

Fri, 22 Jul 2011 05:54:00 GMT

Pilvipalvelu jokapäiväistyy – ajatuksia Microsoftin kumppanitapahtuma WPC:n jälkeen

Microsoftin maailmanlaajuiseen kumppanitapahtumaan Los Angelesiin kokoontui tänä vuonna ennätysmäärä 15 000 kumppania eri puolelta maailmaa heinäkuussa 11-14.7.2011. Myös suomalaisia kumppaneita oli mukana enemmän kuin koskaan (115). Innofactor oli mukana ensimmäistä kertaa ja pitkään aikaan ensimmäisenä suomalaisena näytteilleasettajana Solution Innovation Centerissä julkistamassa uudet kansainvälisille markkinoille tarkoitetut Pilvipalvelut.

Innofactorin jatkaa pilvipalveluissaan siihen, mihin Microsoft lopettaa: Pilvipalvelut laajentavat Microsoftin Sharepoint ja Dynamics CRM -tuotteiden käytettävyyttä tarjoamalla niihin lisäarvona tuotteistetun ratkaisun pilvessä tapahtuvaan web-julkaisuun sekä tekstiviestien ja sähköpostien lähettämiseen ja vastaanottamiseen. Ratkaisuista löytyy lisätietoja http://www.innofactor.fi/ratkaisusi/pilviratkaisut. Saimme hyvää palautetta: ”Cool”, ”Innovative” ja ”You guys made it” -lausahdukset ilahduttivat meitä. Ne antavat lisää puhtia kehittää edelleen pilvipalvelutarjontaamme.

Muitakin iloisia uutisia kuulimme: pilvipalvelut eivät ole enää uusi asia vaan ihan ”business as usual”, jolla yritykset itsestään selvästi täydentävät ratkaisujaan. Tietoturva ei ole mörkö vaan asia, joka on hoidettu jo erityisen hyvin alustapalvelun tuottajan eli Microsoftin toimesta. Lisäksi ohjelmistotasolla alustan tietoturvaa täydennetään erilaisilla salausmenetelmillä – tai niinkuin Innofactorin ratkaisuissa, joissa tietojen hallinta hoidetaan yrityksen lähiverkossa. Innovatiivista eiks vaan?

Toinen iloinen asia on, että Microsoft tarjoaa yhtenäisen tavan kehittää ohjelmistoja pilveen, puhelimeen, pc:lle päätelaiteriippumattomasti. Puhutaan yhtenäisestä käyttäjäkokemuksesta, kun voit käyttää ohjelmistoa haluamallasi laitteella. Enää ei tarvita eriksen tehdä tablettisovitettua versiota ohjelmistosta, jos sen toteutuksessa on käytetty HTML5:ta. Myös Innofactorin pilvipalvelut hyödyntävät jo HTML5:ta. Eli meillä on ilouutisia Innofactorin asiakkaille: olemme kehityksen kärjessä.

Mutta HTML5:sta ja muista teknisistä hienouksista saavat kirjoittaa enemmän Innofactorin suunnittelijat, minusta on vain tärkeää, että tärkeitä palveluita voidaan käyttää silloin kun niitä tarvitaan.

Aino-Maija Gerdt
Innofactorin pilvipalveluista vastaava johtaja

Miten luolamies hyötyy tekniikan kehittymisestä?

Tue, 27 Mar 2012 09:16:00 GMT

Miten luolamies hyötyy tekniikan kehittymisestä?

Tekniikka on kehittynyt, mutta ihminen ei. Näin totesi nyt jo eläköitynyt kollegani Vesa Tiirikainen viime vuoden puolella blogikirjoituksessaan. Geeniperimässämme on vieläkin tiettyjä sisäänrakennettuja toimintamalleja, jotka aiemmin mahdollistivat eloonjäämisemme. Mammutteja metsästäessä pensaan rasahtaessa on joko hyökättävä tai paettava, jos haluaa pysyä hengissä. Itse asiassa ihmisessä on vielä hyvin paljon samaa kuin satoja tuhansia vuosia sitten. Viimeisimmät merkittävimmät muutokset ovat tapahtuneet noin 50 000 vuotta sitten. Pohjimmiltaan olemme siis edelleen luolamiehiä.

Toisaalta tutkijat ovat viime aikoina löytäneet viitteitä siitä, että googlaus ja yleinen moniajo (multitasking) internetissä ja ylipäätään työelämässä vaikuttaa aivojemme toimintaan. Käymme läpi niin paljon enemmän informaatiota, että vain pieni osa siitä jää muistiin. Enää ei tarvitse istua kirjastossa opiskelemassa asioita ulkoa, kun kaiken voi aina tarkistaa sekunneissa tai minuuteissa netistä. Ovatko aivomme jo aloittaneet sopeutumisen aikakauteen, jossa kaikki tieto on helposti saatavilla ja tarvitsemme päämme sisään vain kevyen indeksointikannan hakusanoille?

Google, Facebook, Twitter ynnä muut laajalle levinneet palvelut opettavat aivojamme uudenlaiseen toimintaan suureksi osaksi huomaamattamme. Tekemisen tahti kiihtyy ja jos jokin asia ei heti löydy, sen etsiminen saattaa päättyä nopeasti. Yritysten ja ylipäätään organisaatioiden kannalta tämä on aikamoinen haaste: miten tarjota esimerkiksi oma laatujärjestelmä tai toimintaohjeistus työntekijöille siten, että se löytyy ja sitä käytetään? Miten ylipäätään viestiä olennaista tietoa siten, että se menee perille?

Näitä haasteita pohdimme asiakkaidemme kanssa jatkuvasti. Ihmiset tottuvat vapaa-ajallaan helppokäyttöisiin ja hyvältä näyttäviin järjestelmiin, mutta työnantajan työvälineiksi tarjoamat järjestelmät tuntuvat olevan kehityksessä perässä. Yksi merkittävä ero yritysjärjestelmien ja vapaa-ajalla käytettävien järjestelmien välillä on niiden toiminnallisuuksien määrä. Tyypillisesti toiminnanohjausjärjestelmä sisältää hyvin paljon enemmän toimintoja kuin vaikka oman koripallojoukkueen harjoitusvuorolle ilmoittautumiseen käyttämä www-palvelu. Toisaalta lienee paikallaan miettiä kriittisesti, mitkä oikeasti ovat ne olennaiset toiminnot, jotka järjestelmässä tulee olla. Mitkä ovat ne ominaisuudet, jotka oikeasti tehostavat työtä tai parantavat tekemisen laatua. Ominaisuuksien määrä per käytetty euro ei ole paras mittari järjestelmähankkeen onnistumiselle. Sama pätee myös laatujärjestelmään ja toimintaohjeisiin; enemmän ei aina ole parempi.

Aivomme ovat oppineet tunnistamaan tiettyjä toistuvia kaavoja kaikessa ja ne pyrkivät löytämään muistissa olevia kaavoja aina vaikka kyseessä olisi täysin uusi asia tai ilmiö. Aivomme eivät viihdy tilassa, jossa edessä on jotain tunnistamatonta. Hyvä esimerkki on mustetahratesti tai pilvien katselu kauniilla kesäsäällä. Hetken kuluttua jokainen alkaa tunnistaa tahrassa tai pilvissä tuttuja hahmoja. Täsmälleen sama pätee toimintamallien ja ohjeistusten kanssa; jos tilanne vaikuttaa takaraivossamme jotenkin tutulta, kumpuaa selkäytimestä äkkiä toimintamalli, jolla edellisestä tilanteesta selvittiin. Ytimeltään tässä on kyse kokemuksen tuomasta intuitiosta, jolla vaikkapa Garry Kasparov voitti shakissa. Entäpä, jos palaute aikaisemmista kokemuksistamme on jäänyt puutteelliseksi, emmekä tiedä, että aiempi toimintatapa oli väärin. Silloin intuitiokin on väärässä.

Muistin ulkoistaminen tietojärjestelmälle tai vaikka aina mukana olevalle muistivihkolle on muuten äärimmäisen järkevää. GA Miller kirjoitti jo 50-luvulla artikkelin ”The Magical Number Seven, Plus or Minus Two”, jossa tutkimustensa mukaan päätyi lopputulokseen, että ihmisen tietoiseen mieleen mahtuu kerrallaan 7 asiaa (+- 2 asiaa). Nykyään tuon ajatellaan olevan jopa pikemminkin neljä. Oletko muuten ikinä lähtenyt hakemaan tulostetta kopiohuoneesta, jutellut matkan varrella muutaman ihmisen kanssa ja päätynyt lopulta kahvikoneelle, kun et enää muistanut, miksi ylipäätään nousit tuoliltasi? Ja ehkä kahvikuppi kädessäsi muistanut lopulta hakea tulosteen nähtyäsi paperipinon jonkun kollegan kädessä?

Tietoisen muistin lisäksi meillä on onneksi myös tiedostamaton osuus, jonka kapasiteetti on jopa satoja tuhansia kertoja suurempi niin tallennuksen kuin prosessoinninkin osalta. Siksi monet visuaaliset tai muunlaiset ärsykkeet tuovat tietoisuuteemme jatkuvasti asioita, kuten paperipino sen tulosteen hakemisen tai kännykän näkeminen asiakaspuhelun soittamisen. Tiedon hakeminen pitkäkestoisesta muistista ei kuitenkaan aina ole aivan yksinkertaista. Siksi nykyaikaisten tietojärjestelmien tarkoitus on helpottaa työtä jakamalla aivojen työkuormaa.

Me innofactorlaiset olemme toteuttaneet lukuisia ratkaisuja tiedon saavutettavuuteen ja työn tehostamiseen liittyen. Vuosien varrella olemme oppineet huikeasti sekä teknologiasta että toimittamisesta. Oikein valittuja työtä helpottavia ominaisuuksia sisältävän järjestelmän ostamisen lisäksi on muistettava ratkaisun hyötyjen ja tavoitteiden myyminen myös sisäisesti, johon hyvältä toimittajalta löytyy myös apua. Mitä arvoa on teknisesti ylivertaisella järjestelmällä, jos sitä ei kukaan käytä?

Teemu Puurunen
Laatupäällikkö

Kirjoittaja on työskennellyt Innofactorissa erilaisissa tehtävissä myynnin, toimittamisen ja laadun kehittämisen parissa yli viiden vuoden ajan.

Kauppias laittaa hommat hoitumaan - verkossa!

Tue, 27 Sep 2011 08:59:00 GMT

Kauppias laittaa hommat hoitumaan – verkossa!

Viime aikoina on saatu kuulla uudistuksista, joita Facebook ja Google ovat palveluihinsa luoneet. Kyse tässä kehityksessä on siitä, kuka parhaalla tavalla pystyy tuottamaan sellaisia palveluita, joiden kautta ihmiset saavat eniten hyötyä ja huvia itselleen ja sitoutuvat olemaan palveluissa aktiivisesti mukana. Taustalla on tarve kerätä tietoa ihmisten käyttäytymisestä ja niitä ohjaavista tarpeista, toiveista ja unelmista, joista joku kolmas osapuoli voi sitten hyötyä.

Kehitystä kritisoivat ovat kammoksuneet yksityisyyden menettämistä markkinavoimille. Itse tervehdin ilolla tämänsuuntaista kehitystä. Olen yksi niistä noin 90 prosentista ihmisiä, jotka hakevat netistä tietoa ennen ostopäätöstä. Aikaa tähän voi kulua useampia tunteja viikossa. Mitä kaikkea tuolla ajalla voisikaan tehdä, jos sen voisi sijoittaa johonkin muuhun kuin sen etsimiseen, mistä jotakin tuotetta tai palvelua saa, mihin hintaan ja onko sitä mahdollisesti joku jo kokeillut ja jakanut kokemuksiaan muille.

Niinpä olisinkin jopa valmis vähän maksamaankin siitä, että Facebookiin tai Google+:aan kirjautuessani minulle tarjoutuisi automaattisesti linkkejä tuotteisiin tai palveluihin, joita olen viime aikoina googlettanut tai etsinyt Bingistä. Esimerkiksi näin koulujen syysloman lähestyessä olisi iloinen yllätys, jos verkkokauppias listaisi profiiliini parhaat tarjoukset ja linkit viime hetken matkavaraajalle paikkoihin, jotka sijaitsevat alle 10 tunnin lentomatkan päässä, mutta missä lokakuun puolivälissä on lämpöä yli 24 astetta, siellä neljän hengen huoneistoon korkeatasoiseen perhehotelliin lähelle hyviä urheilumahdollisuuksia. Siihen päälle vielä linkki keskustelupalstalle, jossa suositeltaisiin kohteen hotelleja ja annettaisiin vielä vinkkejä illallispaikoiksi ja retkikohteiksi sinetöisi asian ja kaupat syntyisivät välittömästi. Samoin pikkujoulukauden lähestyessä verkkokauppias muistaisi, että vuosi sitten hain hakukoneella satiinista pikkumustaa. Jälleen profiiliini kirjautuessani minulla olisi valmis linkkilista niihin tuotteisiin ja liikkeisiin, joiden avulla voisin tuunata asuani tämän vuoden pikkujouluihin. Ja näitä tarpeita ja esimerkkejä on useita.

Sosiaalisen median palvelut kehittyvät, ja se hyödyttää meitä kaikkia. Yritykset ovat jo jonkin aikaa joutuneet miettimään strategiaansa omalle läsnäololleen verkossa ja sosiaalisessa mediassa. Nyt on tullut aika myös meidän kuluttajien miettiä omaa strategiaamme omalle läsnäolollemme eri sosiaalisen median kanavissa, jotta saamme niistä kaikista irti itsellemme parhaan hyödyn. Sähköisestä profiilista on muodostumassa persoonamme jatkumo virtuaaliseen maailmaan, joka edustaa meitä siellä ja valvoo ja kerää puolestamme kaikki meitä kiinnostavat edut ja hyödyt, jotka voimme reaalimaailmassa hyödyntää.

Marileea Järnefelt
Innofactorin markkinointi- ja viestintäpäällikkö

Kirjoittajalla on lähes 15 vuoden työkokemus markkinoinnista ja viestinnästä eri toimialoilla.

Kansiolla ei voi johtaa

Fri, 26 Aug 2011 12:10:00 GMT

Kansiolla ei voi johtaa

..sanoi eräs yritysjohtamista vuosikaudet sparrannut tuttavani. Hän tarkoitti tällä sitä, että johdon strategiatyön lopputulokset jäävät usein kansioihin pölyttymään, eikä niitä päästä hyödyntämään organisaation sisällä. Strategiatyön yhteydessä tehdään usein strategisia valintoja, joiden lopputuloksena syntyy joukko mittareita, joiden mukaan yritystä ja organisaatiota halutaan johtaa ja seurata. Näiden mittareiden vieminen organisaation eri tasoille jää kuitenkin monesti kesken. Niiden tärkeys kyllä ymmärretään, mutta tietotekniset ratkaisut eivät aina tue jalkauttamista.

Yllä kuvattu haaste on tiedostettu monissa organisaatioissa etenkin pari vuotta sitten syntyneen talouden taantuman aikaan. Monet yritykset jäivät ”housut kintuissa” kiinni oman toiminnan ymmärtämättömyydestä. Talousraportit näyttivät vielä vihreää samalla kun kysyntä syöksyi alas vuoristorataa. Toimiva ja reaaliaikainen johdon työpöytä olisi tuolloin nopeuttanut päätöksentekoa ja antanut järkevät luvut päätösten taakse, puhumattakaan kustannussäästöistä.

Johdon sähköinen työpöytä ei ole uusi konsepti, mutta se elää renessanssia juuri tällä hetkellä. Monissa aiemmissa ratkaisuissa pääpaino oli vain päätöksenteon tuella ja kovilla luvuilla. Nykyään johdon työpöytä rakennetaan osaksi yrityksen Intranetia ja siihen sisällytetään keskeiset tunnusluvut, asiakkaiden kontaktointi ja historia, keskeiset dokumentit sekä käynnissä olevat projektit ja työtilat. Eräs asiakkaamme nimesi rakentamamme ratkaisun ”unelmasorviksi”. Se oli aika kiva nimi IT-ratkaisulle.

Niitä me rakennamme.

Henrikki Hervonen
Innofactorin yritysasiakkuuksista vastaava johtaja

Kirjoittajalla on yli 15 vuoden kokemus työskentelyn tehostamisen ja johtamisen ratkaisujen toimittamisesta.

Innofactorin metamorfoosi

Thu, 30 Jun 2011 12:53:00 GMT

Innofactorin metamorfoosi

Kumppanisi. Ratkaisusi.™ Your Partner. Your Solution.™

Innofactorin toiminta on alusta asti pohjautunut asiakkaan ja hänen tarpeidensa kuuntelemiseen ja toiminnan syvälliseen ymmärtämiseen. Tämä toiminnan lähtökohta on vuosien saatossa osoittautunut hedelmälliseksi, ja Innofactor on globaalistikin haasteellisina aikoina pystynyt kasvamaan ja luomaan uusia kumppanuuksia asiakkaiden kanssa.

Innofactor on kokenut vuoden 2011 aikana sekä henkisen että fyysisen metamorfoosin. Vuoden alusta Innofactoriin yhdistyi Documenta ja samalla Innofactorista tuli pörssiyhtiö. Uuteen tilanteeseen liittyy meille kaikille haasteita ja opittavaa, mutta samalla myös paljon positiivista ja innostavaa.

Kasvu ja keskittyminen entistä voimakkaammin kansainvälisiin markkinoihin toi tarpeen myös viestiä voimakkaammin niistä vahvuuksista, jotka ovat kannatelleet Innofactoria. Keväällä vahvistettu uusi lupauksemme asiakkaillemme on: Kumppanisi. Ratkaisusi.™ Your Partner. Your Solution.™ Se kuvaa uudistunutta ja vahvistettua tahtotilaa, joka Innofactorissa on aina vallinnut. Haluamme olla asiakkaillemme, omille yhteistyökumppaneillemme ja työntekijöillemme pitkäaikainen luotettu ykköskumppani. Sen lisäksi haluamme olla eturintamassa toteuttamassa maailmanluokan ratkaisuja, joilla asiakkaamme pystyvät parantamaan ja tehostamaan omia palveluitaan ja vastaamaan tuottavuusvaatimuksiin.

Innofactor on asiantuntijaorganisaatio. Asioiden johtamiseen verrattuna ihmisten johtaminen on aina astetta haastavampaa. Varsinkin silloin, kun ihmiset ovat huippuammattilaisia ja halukkaita oppimaan uutta. Innofactorin lähes 200 työntekijästä noin puolet on tullut taloon viimeisen vuoden sisällä. Osa on tullut uusina työntekijöinä ja valtaosa yritysjärjestelyjen kautta. Yhdistymisten myötä olemme saaneet oppia, ettei ole olemassa absoluuttisesti oikeaa tapaa toimia. Oppimalla toisiltamme ja omaksumalla parhaita käytäntöjä olemme onnistuneet luomaan toimintamalleja, jotka motivoivat työntekijöitä ja siivittävät menestystämme.

Tärkein yhteinen oivalluksemme on ollut halumme vahvistaa niitä juuria ja perusasioita, jotka meillä on alusta asti olleet olemassa. Innofactorin työntekijöille asiakas on kumppani, jonka tarpeiden oivallus ja parhaan ratkaisun löytäminen on kaikille kunnia-asia. Pitkäaikaiset asiakkuudet ovat olleet Innofactorille ominaisia koko toiminnan ajan. Uudessa entistä isommassa Innofactorissa haluamme korostaa tätä entisestään. Kumppanisi. Your Partner. kuvastaa sitä ykkösprioriteettia, jonka haluamme tuoda kaikessa toiminnassamme esille. Haluamme erityisesti panostaa asiakkaidemme ratkaisujen edelleen kehittämiseen ja entistä parempaan palvelemiseen. Kumppanuus asiakkaisiimme on se voimavara, jolla viemme toimintaamme määrätietoisesti eteenpäin.

Uusi raikas ja kansainvälinen ilmeemme kuvastaa tätä tahtotilamme. Ilmeemme kertoo siitä polusta, jonka haluamme kulkea yhdessä asiakkaidemme kanssa, pitkäjänteisestä yhteistyöstä, ratkaisujemme modulaarisuudesta sekä pilviteknologian merkityksestä Innofactorin tulevaisuudessa.

Hyvää ja aurinkoista kesää!

Sami Ensio
Innofactorin perustaja ja toimitusjohtaja

Harjoitus tekee mestarin

Tue, 03 Apr 2012 10:15:00 GMT

Harjoitus tekee mestarin

Nimeni on Olli Jääskeläinen ja toimin Innofactorilla SharePoint-arkkitehtina. Korkeakouluopintojeni jälkeen teen nyt toista vuosikymmentä työtä IT-alalla. Vuodesta 2005 lähtien olen työskennellyt päätoimisesti SharePoint-teknologioiden parissa. Tähän rupeamaan mahtuu noin 30 hyvänkokoista SharePoint-projektia kolmella eri tuoteversiolla. Alan pikkuhiljaa ymmärtämään mistä on kysymys.

Innofactorilla on yli 30 Microsoftin sertifioimaa henkilöä. Minä suoritin ensimmäisen sertifikaattini viisi vuotta sitten. Tällöin minusta tuli Microsot Certified Techology Specialist (MCTS) - ja muistan vieläkin miten hyvältä se tuntui! Sittemmin sertifiointeja on tullut lisää: nyt olen sekä Microsoft Certified IT Professional (MCITP) että Microsoft Certified Professional Developer (MCPD). Nämä kolme sertifikaattia ovat sellaisia, joiden suorittaminen vaatii vain kiinnostusta, omaa harjoitusta, lukemista ja tenttimsen.

Tammikuussa aloitin viettämällä viikon Redmondissa suorittamaan sertifikaattia, jonka esivaatimukset ovat tiukemmat. Kysymyksessä on Microsoft Certified Master SharePoint Server 2010 -koulutusohjelma. Vaatimuksena koulutusohjelmaan pääsyyn on, että hakija on suorittanut kaikki liittyvät alemman tason sertifikaatit, omaa riittävän kovan kokemuksen ja suoriutuu täyslaidallisesta osaamista arvioivia kysymyksiä pääsykoehaastattelussa. Lisäksi on oltava töissä firmassa joka on valmis satsaamaan parikymmentätuhatta euroa yhden henkilön koulutukseen. Mutta ennen kaikkea: itsellä pitää olla ihan tosi kova halu kehittyä.

Redmondissa, ja sen jälkeen viikoittaisissa verkko-opiskelutilaisuuksissa, olen tavannut ihmisiä jotka tietävät hurjan paljon SharePointista. Kansallisylpeyttä nostaa se että kouluttajista kaksi on suomalaisia: Kimmo Forss ja Vesa Juvonen Microsoftilta. Kolmessatoista kandidaatissa on myös kaksi suomalaista – minun lisäkseni Jussi Roine - Onsightilta pitää lippua pystyssä. Muut osallistujat ovat Partnereilta eri puolilta maailmaa tai Microsoftin omaa väkeä konsultti- tai tukipalveluista. Kouluttajat ovat joko Microsoftin SharePoint-tuoteryhmän jäseniä tai maailman parhaita SharePoint-asiantuntijoita tuoteryhmän ulkopuolelta.

Koulutusohjelman luentovaihe on ohi. Viime viikolla suoritin siihen liittyvän teoriatentin. Myöhemmin keväällä vuorossa on viimeinen koetus: kahdeksan tunnin mittainen käytännön osaamista mittaava koe. Sunnuntaina puolen päivän aikaan laajensin läppärilläni virtualisoitua palvelinympäristöä lisäämällä farmiin toisen SharePoint-palvelimen ja asentamalla kokonaan uuden Windows-palvelimen muodostamaan toista farmia. Eilen töiden jälkeen asensin uuden instanssin SQL-palvelimeen ja rupesin suorittamaan tietoturvan kovennusta. Tämä siksi että halu kehittyä ei yksin tee mestaria, se pitää kanavoida harjoitukseksi.

Lisätietoja:

http://www.microsoft.com/learning/en/us/certification/master-sharepoint.aspx
http://www.microsoft.com/learning/en/us/certification/cert-overview.aspx

Get your cleats on

Wed, 02 May 2012 07:02:00 GMT

Get your cleats on

When you start using cleats that attach the biking shoes to the pedals, it is not unusual that you fall down at least once in a way that looks glamorously silly: you stop at traffic lights, forget that your legs are attached to the bike and just tumble down sideways.

The cloud computing platform du jour, Windows Azure, had quite severe issues a while ago due to the leap day – time is a single point of failure that you really cannot eliminate. Office 365 has been mockingly called Office 364 due to uptime issues. And to be fair, other cloud computing service providers such as Amazon and Google also have had their share of outages.

These are still just the first steps and tumbles of an emerging technology. This does not mean that these qualms are acceptable or not embarrassing, or that they should not be criticized. However, history suggests that the greatest leaps often have inherent potential for failures of epic proportions. Just refer to CERN or NASA, who have exhibited exquisite failures in other technological domains.

When you use cleats, you get significantly more pedaling power since you can use muscles also when moving the leg upwards. Especially you can generate a lot of power in bursts when accelerating or ascending steeply.

The behavior of the Internet and the citizens is most unpredictable. The web site for the Center of Disease Control went down, not due to an actual emergency, but when they published their zombie preparedness guide. There are numerous stodgier examples of these out of the blue traffic rushes and in some cases the temporarily unattainable information could be essential, even vital. And nowadays you really cannot boast on the popularity of a site using the fact that your servers cannot handle the load: most web developers can create a site that crashes under even moderate load. Comparing on-premise and cloud is somewhat like comparing car and air traffic accidents: the headlines are about airplane crashes because of their magnitude even though the most dangerous parts in a trip are the car drives to and from the airport. Similarly, it is probable that sites are more safe at the cloud, but outages of traditional hosting operations are distributed and hidden.

Of course, you could train your muscles to achieve the same effect that you get from cleats, but they cost twenty euros. In a high-end environment, such as Tour de France, no one even dares to imagine not using cleats.

Cloud sites we do.

Matias Ärje
Director, Cloud Solutions
The author wrote his first commercial software application at the age of eleven and uses also non-metaphorical cleats.

Etäkokouksia ja virtuaalileivoksia

Tue, 24 Apr 2012 08:42:00 GMT

Etäkokouksia ja virtuaalileivoksia

Tietoliikenneyhteydet ovat kehittyneet Suomessa viimeisen kymmenen vuoden aikana huimasti, mikä on osaltaan aktivoinut useita niin yksityissektorin kuin julkishallinnonkin työntekijöitä vaihtamaan ainakin osan toimistolla tapahtuvasta työstä etätyöntekoon.

Itselläni on yli kolmentoista vuoden kokemus etätyöstä sen hyvine ja huonoine puolineen.

Kun aiemmin puolen tunnin ajomatkan päässä sijainnut toimisto on siirtynyt kotikaton alle, olen säästänyt joka vuosi aiemmin matkaan kuluneet 220 tuntia ja 13200 ajokilometriä. Ajansäästö näyttää tosin liiankin helposti luisuvan suoraan lisätyötunteihin, mutta siltikään en vaihtaisi pois saavutettua työrauhaa.

Toimistojemme maantieteellisen sijainnin takia myös useat työyhteisön sisällä kasvotusten tapahtuvat kokoukset ja palaverit ovat siirtyneet verkon kautta tapahtuviin etäkokouksiin. Tästä on huomattavaa etua varsinkin silloin, kun henkilöstö on hajallaan ympäri Suomea, mutta joskus jopa fyysisesti samalla toimistolla istuvat henkilöt saattavat puhua naapurihuoneeseen verkon välityksellä.

Tietokoneeseen kytketyt sankaluurit ja neuvotteluhuoneen pöydällä oleva pieni mikrofoni-kaiutinrasia ovatkin meillä tyypillisiä päivittäin käytettäviä työvälineitä. Kokouksessa kenen tahansa osallistujan tietokoneen näyttö voidaan jakaa verkkoistunnon kautta muiden osallistujien tietokoneille yhtä aikaa, joten esitystä voidaan seurata mistä tahansa aivan kuten kokoustilastakin. Microsoftin ratkaisuista varsinkin Lync ja LiveMeeting ovat paljon käytettyjä ohjelmistoja pikaviestintään, ääni- ja videopuheluihin sekä verkkokokouksiin.

On ollut ilahduttavaa huomata, että myös ympäri Suomen sijaitsevat asiakkaamme ovat ottaneet etäkokouskäytännöt omikseen. Lyhyen palaverin takia ei enää tarvitse käyttää koko päivää matkustamiseen. Esimerkiksi projektipalavereissa voidaan säästää huomattava määrä aikaa ja rahaa ja pitää samana päivänä useita palavereja eri tahojen kanssa. Millään muulla tavalla et voi osallistua tunnin välein kahteen eri kokoukseen, jossa etäisyys fyysiseen kokouspaikkaan on useita satoja kilometrejä!

Jopa kuntasektorin tiettyjä luottamustoimielinten virallisia kokouksia on nykyään lain mukaan mahdollista pitää verkossa. Tästä mahdollisuudesta on huomattavaa etua varsinkin seuduilla, joissa matka kokouspaikalle saattaa kestää huonoissa liikenneolosuhteissa jopa useita tunteja suuntaansa, esimerkiksi saaristokunnissa.

Verkossa pidettäviin kokouksiin tarvitaan etäkokousvälineiden lisäksi usein myös luotettava ohjelmisto, jolla kokouksen asioita voidaan etukäteen valmistella yhteistyössä kokouksen muiden osanottajien kanssa. Innofactorin Dynasty Luottamushenkilöiden verkkopalvelu on extranet-ratkaisu, joka mahdollistaa mm. paperittomat kokoukset, esityslistan asioiden kommentoinnin sekä luottamushenkilöiden keskinäisen vuorovaikutuksen ilman sähköpostia. Lisäksi kokousten mahdolliset äänestykset voidaan hoitaa sähköisesti. Ratkaisu on suunniteltu julkishallintoon, mutta se sopii yhtä hyvin myös yrityskäyttöön.

Pitkään etäkokouksiin osallistuneena voin lämpimästi suositella käytäntöä lähes kenelle vaan! Jos olet kokouksen ainoa etäosallistuja muiden kokoontuessa samaan tilaan toisella paikkakunnalla, kannattaa kuitenkin varautua myös makuhermoja koettelevaan yllättävään tilanteeseen: muiden osallistujien alkukahvihetken aikana saatat saada ensin suusanallisia kuvauksia maistuvista kokousleivonnaisista ja sitten virtuaalileivoksen sähköpostiisi!

Sirpa Hänninen
Business Area Executive
Kirjoittaja on etätyön ammattilainen.

Enemmän kuin pelkkä asiakastuki

Tue, 17 Apr 2012 12:34:00 GMT

Enemmän kuin pelkkä asiakastuki

Saavun töihin auringon noustessa. Astun hissistä, avaan toimiston oven ja suljen hälytyksen. Otan kupillisen kahvia ja käynnistän tietokoneen. Innofactorin asiakastuki on juuri auennut.

Päivän aikana asiakastuen läpi kulkee keskimäärin 50 tikettiä joko asiakkaalta meille päin uusina yhteydenottoina tai meiltä asiakkaalle vastauksena ratkaistuun ongelmaan. Puhelin soi, sähköpostiin ilmestyy viestejä. Jokainen yhteydenotto on asiakkaallemme tärkeä ja jokaista yhteydenottoa käsittelemme sen mukaisesti. Ja kun toimisto on jo hiljentynyt, tiimimme viimeinen työntekijä istuu vielä koneensa ääressä ja käy läpi päivän viimeisiä tikettejä. Lähtiessään hän laittaa toimiston hälytyksen päälle.

Kun tulin kymmenen vuotta sitten aloittelevaan IT-firmaan osa-aikaiseksi kouluttajaksi teologian opiskelujen ohessa, en osannut mitenkään arvata, että olisin vuonna 2012 saman yrityksen palveluksessa asiakastukipäällikkönä. Vastuullani tiimiläiseni ja satojen asiakkaiden tukipalvelut. Myös yritys on kasvanut tuosta alkuaikojen 15 hengen porukasta lähes 200 työntekijän pörssikonserniksi.

Asiakkaiden odotukset ja vaatimukset palvelulta ovat hyvin erilaisia nykyään kuin kymmenen vuotta sitten. Vuosien mittaan erilaisten sähköisten palvelujen ja ohjelmistojen tärkeys asiakkaidemme omalle toiminnalle on kasvanut huimasti. Tämä on luonnollisesti nostanut myös vaatimuksia, joita asiakkaat asettavat Innofactorin palveluille. Nykyään vaaditaan yhä lyhyempiä reagointi- ja ratkaisuaikoja tiketeille. Ratkaisuksi ei enää riitä vastaus ”ongelma on nyt korjattu”, vaan halutaan tietää, mistä oli kyse. Myös palveluaikaa on haluttu laajentaa; nykyään palvelemme asiakkaita laajimmillaan klo 7-19 välisenä aikana.

Mitä sitten tuo tullessaan seuraavat kymmenen vuotta? Innofactorin tähtäimessä ovat kansainvälistyminen ja pilvipalvelut. Tämä tarkoittaa, että myös tukipalveluiden on muututtava mukana. Jatkossa tukemme saattaa olla auki vuorokauden ympäri ja palvella yhä useammalla kielellä. Tuki siirtyy myös yhä suuremmassa määrin verkossa tapahtuvaksi palveluksi, jossa asiakas voi itse seurata omia tikettejään, ottaa yhteyttä meihin ja vaikkapa chattailla tukihenkilön kanssa.

Kuitenkin yksi asia on ja pysyy: Innofactorin asiakastuki haluaa palvella asiakkaitaan henkilökohtaisesti ja ammattimaisesti. Haluamme olla jotain enemmän kuin pelkkä ”vastausautomaatti”; haluamme olla kumppani, johon voi ottaa yhteyttä ja luottaa, että me hoidamme asian kuntoon. Haluamme olla enemmän kuin pelkkä asiakastuki.

Anna Saarinen
Asiakastukipäällikkö

Cloud transitions

Mon, 05 Mar 2012 10:33:00 GMT

Cloud transitions

The Cloud is too promising to ignore

There is something just so alluring about the Cloud. Upon first glance, it seems like the perfect remedy to a number of IT industry’s trademark woes: the drawn-out, bitter battles with server alignment and infrastructure; the constant burden of limited capacity; the ensuing fear of the site crashing under the load (a strange fear, considering the fact that you’re hesitant about getting too many potential customers to your site); and the manual labor associated with “the Product”, such as license management, group policies, version control etc. Naturally, Cloud computing with its converged infrastructure, scalable capacity and shared services is not a be-all and end-all solution, nor is it failsafe. A fair amount of skepticism is warranted simply because, as a concept, Cloud computing is so far removed from what we have done in the past.

At Innofactor, we decided to take a bold step toward the future by establishing our own Cloud & Mobile Solutions business unit. We were swept away by the promise of the Cloud, and, even though only time will tell, right now it feels like a risk worth taking.

As a Product Manager in this new business unit, I have been privy to the machinations involved in the transition. Thus, you are now reading the story of a young man, riding on the edge of the Cloud, blown forward by the winds of change and completely taken by the opportunity to learn and adapt new methodologies in the organization’s product development process.

Transition is never easy, but it can be fun

As a Finn, resistance to any type of change is hard-coded into my genetic makeup. As the years go by, it only gets worse, and I find myself shaking first my head and then my fist when anything out of the ordinary comes to pass. Why, then, did I jump at the chance to be a part of the new unit, especially since we were planning on completely revamping our development process towards a more agile methodology? Simple: it didn’t feel weird at any point. It seemed like we weren’t actually changing from one state to another, but rather like we were in the middle of a logical transition to an altogether more advanced state of being.

The revelation was so profound that I almost forgot the big challenge: How to suddenly “be agile” when our newly formed development team had, until recently, operated according to a more sequential development process, much akin to the waterfall model?

Before I go on to give my take on the question, I would like to share just one of the beautiful aspects of agile development and how it has helped us on our way in these interesting times. You see, one of the great things about Scrum, for instance, is that giving and receiving feedback is built into the process. Why is this great? Simple. Feedback is no longer just a motivational ploy to draw the overworked developers a few feet further from the ledge. It is now the most important aspect of the Scrum process: it keeps everyone on the right track. And why is this important? Because in the very heart of agile methodology is that the concept of the “right track” is constantly under flux. Positive reinforcement guarantees that we are moving towards our goal, and criticism motivates us to rethink our last few steps.

For a typical Finn, accustomed to giving positive feedback at most once a fiscal quarter, this discovery is almost life-changing.

Transparency, transparency, transparency

In our new unit, the move to Scrum has opened up entirely new possibilities for product development. It’s as if we’re one of those novelty engines, where instead of steel casing, the gadgets and components within are covered by transparent plexiglass. Anyone can look inside and see what’s going on. I like to think of Scrum in similar terms. We are a lean, mean, development machine, almost neurotically working our way towards a clearly defined goal. But our process is designed so that at any moment, anyone could come up to me and ask “Hey, what are you working on?” or “When will feature X be ready?” or “I have this great idea for a feature, when could you start working on it?” and I could actually give something more concrete than a barely educated guess.

Pioneering something as potentially paradigm shifting as Cloud publishing requires a fair share of transparency. We owe it to the skeptics, we owe it to the stakeholders, and we owe it to the entire technologically oriented community, eager to find out more about this Cloud phenomenon.

There are challenges involved, of course. It is not an easy task to move from the waterfall model with its discrete work stages towards a more intro- and retrospective model, where each step of the way is scrutinized against a commonly shared vision of the end product. Even the idea of shortening our time span from months (design, implementation, stabilization) to weeks (sprints) is difficult to grasp.

But the challenge is a sweet one. All it requires from us is a bit of daring, an unrivalled can-do attitude, an open mind and strong leg muscles as we jump up. Up all the way to the Cloud.

Simo Ahava
Product Manager, Cloud & Mobile Solutions

The author is a Certified Scrum Product Owner and a lifelong IT hobbyist.